Suomen kansallispuistot esittelyssä

28.07.2020
Suomen kansallispuistot

Suomen kansallispuistot ovat yksi parhaita tapoja tutustua kotimaan rikkaaseen luontoon ja historiaan. Jokaisesta maamme 40 kansallispuistosta löytyvät uniikit maisemat unohtumattomiin elämyksiin retkeilyn ja mökkeilyn merkeissä.

Suomen puhdas ja kaunis luonto on maamme ehdottomia valttikortteja. Kansallispuistot ovat suojeltuina kohteina täydellisiä näyteikkunoita koskemattomaan luontoon.

Puistoissa vierailu tarjoaa upeat mahdollisuudet lähimatkailuun. Sinun ei tarvitse lähteä siis kalastelemaan unohtumattomia maisemia Instagram päivityksiin ulkomaille. Läheltäkin löytyy nimittäin uskomattomia maisemia, joista saat esimakua lukemalla artikkelia eteenpäin.

Suomen kansallispuistoissa vieraileminen on kaiken lisäksi todella helppoa. Puistoissa on mahdollista liikkua ja retkeillä eri tavoin.

Löydät kaikista kansallispuistoista merkittyjä reittejä ja polkuja.

Jo pienelläkin kävelyretkellä pääsee ihastelemaan upeita kansallismaisemia.

Puistot tarjoavat myös mahdollisuuksia pidempiin retkiin ja voit yöpyä sekä valmistaa omia retkieväitä unohtumattomissa olosuhteissa.

Lue alta vinkit kuinka tutustua kansallispuistoihin onnistuneesti. Olemme valinneet listaan joukon mielenkiintoisia ja suosituimpia kansallispuistoja, kertoen puiston reiteistä ja palveluista.

Lisäksi löydät alta vinkit onnistuneeseen retkeen kansallispuistossa, olitpa liikkeellä sitten Kolilla tai Seitsemisessä!

Kansallispuistot Uusimaalla Etelä-Suomessa

Uudenmaan kansallispuistot vievät upeisiin saaristomaisemiin sekä jylhiin metsiin.

Aivan suurimpien kaupunkien lähellä olevat kansallispuistot ovat huikeaa vaihtelua kaupungin vilinään ja Uudenmaan kansallispuistot takaavat rentouttavan ja tapahtumarikkaan retken.

Alla esittelyssä Uudenmaan kansallispuistosta Nuuksio, Tammisaaren saaristo sekä Sipoonkorpi.

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuisto

Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994 ja suositussa puistossa vierailee vuosittain yli 330 000 kävijää.

Nimen suomenkielistä alkuperää ei täysin tiedetä, mutta sana muistuttaa saamenkielistä sanaa njukca, joka tarkoittaa joutsenta. Lisäksi kansallispuiston ruotsinkielinen nimi Noux on 1500-luvulta peräisin oleva kylännimi.

Alue tarjoaa monipuolisia palveluita sekä runsaasti erilaisia reittejä tutustua kansallispuiston luontoon. Nuuksion alueelta on löydetty jälkiä aina kivikauden ajoille asti, joten historian havinaa riittää alueella runsaasti.

Kansallispuiston tunnuksena on liito-orava, joita on mahdollista nähdä puiston puiden oksilla.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella. Puisto löytyy Turunväylän sekä Vanhan Porintien välistä ja sinne on varsin hyvät liikenneyhteydet, olitpa liikkeellä omalla autolla tai tulossa julkisilla kulkuneuvoilla.

Omalla autolla liikkuessa pysäköintialueet löytyvät seuraavista paikoista:

Suomen luontokeskus Haltia
Nuuksiontie 84
Espoo

Haukkalampi
Haukkalammentie 32
Espoo

Kattila
Kattilantie 424
Vihti

Högbacka
Kattilantie 31
Espoo

Siikaniemi
Kolmoislammenranta
Espoo

Pysäköintialueet ovat käytettävissä myös talvella ja niiden yhteydestä lähtevät useat Nuuksion kansallispuiston parhaimmat reitit. Muista myös, että alueella pysäköinti on sallittua vain merkityillä pysäköintialueilla. Luvatonta tienvarsi pysäköintiä valvotaan tarkasti ja tien reunaan pysäköinti voi vaikeuttaa pelastusajoneuvojen liikkumista, joten sitä pitää ehdottomasti välttää.

Aukioloajat ja rajoitteet

Nuuksion kansallispuisto on avoinna läpi vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Pääsyä eri osiin voidaan tarvittaessa rajoittaa viranomaisten toimesta erilaisissa hätätilanteissa.

Reittien osalta on hyvä huomioida, että kaikkia merkittyjä reittejä ei ylläpidetä talvisin.

Reitit

55 neliökilometrin kokoinen Nuuksio tarjoaa vierailijoille runsaasti erilaisia reittivaihtoehtoja. Reittien joukosta löytyy sopivia merkittyjä polkuja niin aloitteleville retkeilijöille, että kokeneemmillekin eränkävijöille.

Tässä esimerkkejä alueen reiteistä:

Punarinkierros

Kahden kilometrin pituinen rengasreitti on noin tunnin mittainen ja hyvin helppokulkuinen. Reitti soveltuu aloittelijoille sekä lyhyeen vaellukseen.

Reitin lähtöpisteenä on Haukkalampi.

Soidinkierros

Hieman pidempi, mutta silti helppokulkuinen reitti on Soidinkierroksen rengasreitti. 4 kilometrin reittiin kuluu noin pari tuntia, hieman kävelyvauhdista riippuen. Reitin varrella on mahdollisuus nauttia ja valmistaa retkieväitä.

Lähtöpisteenä reitille on Siikaranta sekä Hotelli Nuuksio.

Korpinkierros

Haastavampaa vaellusta voi kokeilla Korpinkierroksella. Noin 6-7 kilometrin mittainen rengasreitti soveltuu hieman tottuneimmille eränkävijöille ja reitti vaatii korkeuserojen takia hyvää kuntoa. Kulkuaika koko reitille on noin 4 tuntia.

Reitille voi lähteä niin Haukkalammelta, että Siikaniemestä.

Kansallispuiston läpikulkureitti

Mikäli haluat nähdä todellisen läpileikkauksen Nuuksion kansallispuiston luonnosta, voit kulkea puiston läpi vievän reitin. Noin 14 kilometrin mittaiseen reittiin menee kävelijästä riippuen useampi tunti ja reittiin mahtuu hieman erilaista maastoa. Matkalla on mahdollisuus valmistaa retkieväitä sekä viivähtää hetki maisemia ihaillen.

Reitille voi lähteä Siikaniemistä tai Salmen ulkoilualueelta. Huomioi, että reittiä ei kunnosteta talvisin.

Muut reitit

Nuuksion alueella on lisää erilaisia merkittyjä reittejä, joihin löytyy hyvin reittioppaat netistä sekä esimerkiksi pysäköintialueiden infopisteistä.

Patikointireittien lisäksi puiston alueella on pyöräilyyn sekä ratsastukseen sopivia reittejä. Esimerkiksi pyöräilyyn on erilaisia, noin 30 kilometrin mittaisia lenkkejä Kattilasta, Haltiasta ja Haukkalammesta. Ratsastusreitit lähtevät puolestaan Kattilan ja Valklammen pysäköintialueilta.

Palvelut

Nuuksion alueen palvelut ovat todella kattavat, tehden retkeilystä puistossa miellyttävää ja helppoa.

Opastusta reitteihin sekä alueella vierailuun saa helposti seuraavista alueen asiakaspalvelupaikoista:

· Suomen luontokeskus Haltia
· Retkeilykeskus Haukanpesä
· Nuuksion asiakaspalvelunumero: 040 163 6200

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Kansallispuistossa ei ole varsinaisia päivittäistavarakauppoja, vaan eväät kannattaa hankkia lähistön keskuksista, kuten vaikkapa Espoosta, jossa riittää kauppoja erilaisiin tarpeisiin.

Tulentekopaikkoja sekä keittokatoksia löytyy eri puolilta puistoa ja niitä on hyvin monien merkittyjen reittien varrella mahdollistamaan retkieväiden nauttimisen. Keittokatos tai tulentekopaikka löytyy muun muassa näistä paikoista:

· Haukanholma
· Mustalampi
· Holma-Saarijärvi
· Iso-Holma
· Takala
· Kattila
· Kolmoislampi

Juomavettä on mahdollista pullottaa Haukkalammen opastuvan ulkoseinässä olevasta vesipisteestä tai Haltian luontokeskuksessa sen aukioloaikoina.

Käymälät ja jätehuolto

Kaikkien telttailualueiden sekä ruuanlaittopaikkojen (tulenteko, keittokatos tai laavu) yhteydessä on kuivakäymälä. Niiden lisäksi löydät käymälän Kattilasta sekä Haukkalammen luontotuvalta.

Nuuksion kierrätyspisteet ovat puolestaan Haukkalammella ja Kattilassa.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Yöpyminen on mahdollista niin Nuuksion kansallispuistossa, että lähialueella. Alueelta löytyy kaksitoista maksutonta telttailualuetta. Niistä yhdeksän yhteydessä on nuotiokehä, puuvaja ja kirves sekä kuivakäymälä. Nämä maksuttomat telttailualueet löydät:

· Mustalammelta
· Haukanholmasta
· Holma-Saarijärveltä
· Iso-Holmasta
· Saarilammelta
· Urjalasta
· Vääräjärveltä

Ilman tulentekomahdollisuutta tai kuivakäymälää voit yöpyä maksutta myös Valkealammella, Pöksynhaarassa tai Valkialammella.

Puistossa on lisäksi varattava telttailualue, joka on varusteltu samoin kuin maksuttomat telttailualueet. Tämä löytyy Kolmoislammelta ja varauksen hinta on:

· 20 euroa klo 11.-19.00 aikana
· 30 euroa klo 19.-10.30 aikana

Lisäksi alueella on vuokratupia.

Lähimmät yöpymismahdollisuudet Nuuksion ulkopuolelta löytyy Espoosta, Helsingistä ja Vihdistä, joissa on kaikissa runsaasti eri tasoista majoitusta saatavilla.

Tammisaaren saariston kansallispuisto

Tammisaaren saariston kansallispuisto

Yksi Suomen erikoisimmista kansallispuistoista löytyy Tammisaaristosta. Tammisaaren kansallispuisto on nimittäin pitkälti eri kokoisista saarista koostuvaa saaristomaisemaa ja retkeilyn aikana tulee liikkua jonkin verran veneen kyydissä, mikäli haluat nähdä puistoa laajemmin.

Kansallispuisto perustettiin vuonna 1989 ja se tarjoaa vierailijoille runsaasti perinteistä saaristolaisromantiikkaa.

Alueella on aikojen saatossa harjoitettu muun muassa kaivostoimintaa, joten puistossa voi tutustua kaivoksien historiaan ihastuttavan luonnon lisäksi. Alueen eläimistöä kunnioittaen puiston virallinen tunnus on vesilintu.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Kansallispuisto löytyy noin 18 kilometrin, eli 10 merimailin, päässä Tammisaaren keskustasta. Puistossa vierailu vaatii lähes aina merimatkan, joka on mahdollista tehdä omalla veneellä tai taksiveneen kyydissä. Kansallispuistoon on mahdollista saapua meloen, mutta merivirtausten johdosta kyseessä on varsin vaativa vesistö osuus, joten mikäli et ole kokenut meloja, kannattaa matka taittaa veneen kyydissä.

Taksiveneitä löydät muun muassa Visitraasepori.fi sivustolta.

Vieras- ja palvelusatamat puistossa ovat:

· Tammisaari, Pohjoissatamat
· Tammisaari
· Sommarö

Kansallispuiston alueen retkisatamat löytyy:

· Älgö, Rödjan
· Modermagan
· Fladalandet
· Trelänningen
· Jussarö

Autolla on mahdollista saapua Tammisaaren luontokeskukseen, josta löytyy runsaasti opastusta ja vinkkejä puistossa vierailuun. Luontokeskuksen osoite on:

Tammisaaren luontokeskus
Rantapuistikko 5
10600 Tammisaari (Raasepori)

Aukioloajat ja rajoitteet

Kansallispuistoon ja sen saariin on mahdollista tutustua pääsääntöisesti läpi vuoden. Alueella esiintyy kuitenkin ajoittaisia rajoituksia, muun muassa kesäkuukausina luonnonsuojelun johdosta. Maihinnousua pienempiin saariin rajoitetaan näinä aikoina ja myös alueella moottoriveneily on paikoittain kiellettyä.

Lisäksi erilaisia ajoittaisia rajoituksia voi esiintyä erilaisissa hätätilanteissa.

Reitit

Tammisaaren saariston kansallispuisto koostuu monista pienistä saarista, joissa kaikissa ei ole mitään varsinaisia patikointireittejä. Saariin voi tutustua itsenäisesti, oman kunnon ja uskalluksen mukaan. Isommilta saarilta löytyy muutamia lyhyitä merkittyjä polkuja, jotka ovat mukava valinta varsinkin alueella ensimmäistä kertaa vieraillessa.

Alueen merkityt mielenkiintoiset luontopolut ovat:

Älgön luontopolku

Kahden kilometrin mittainen luontopolku alkaa Rödjanin kalastajatilalta. Polku on melko jyrkkä, joten se ei välttämättä sovellu heikkokuntoisille. Polun varrelta löytyy muun muassa näköalatorni sekä Storträsket-järvi, jossa on mahdollista bongata alueen vesilintuja.

Modermaganin luontopolku

Tälle 1,5 kilometrin mittaiselle polulle ei ole varsinaista aloituspaikkaa, vaan voit lähteä seuraamaan reittiä mistä tahansa. Maasto on hieman epätasainen, muttei erityisen haastava. Reitin varrella on mielenkiintoisia kylttejä kertomassa alueen tarinaa sekä tietoa luonnosta.

Jussarön polku

Kun haluat kävellä hieman pidemmän reitin, voit lähteä 4,7 kilometrin mittaiselle Jussarön polulle. Reitin varrelta löytyy 1800-luvulta peräisin olevia kaivoskuiluja sekä saaristolle harvinaista mänty- ja kuusimaisemaa.

Palvelut

Tammisaaren saariston kansallispuistosta löytyy kattavasti palveluita varmistamaan onnistunut retkeily alueella.

Opastusta alueen reitteihin sekä palveluihin on saatavilla asiakaspalvelupisteistä:

· Tammisaaren luontokeskuksesta
· Jussarön saaren vierasvenesatamasta
· Rödjanin kalastajatilalta

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Kansallispuiston alueella ei ole varsinaista päivittäistavarakauppaa, mutta Sommaröllä Skärlandetissä on alueen lähin kauppa. Sieltä voi hankkia eväitä retkeä varten.

Tulentekopaikkoja löytyy eri saarilta, joten eväiden kokkaaminen onnistuu helposti. Tulentekopaikat löydät:

· Rödjanista
· Modermaganista
· Fladalandetista
· Jussaröltä

Käymälät ja jätehuolto

Kuivakäymälöitä löytyy Rödjanilta, Modermaganilta, Fladalandetilta ja Jussaröltä.

Jäteastioita ei Tammisaaren saariston kansallispuistossa ole. Lähimmät alueen jätehuoltopaikat ovat Baggöllä, Sommarölla ja Prediumussa.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Kansallispuiston alueella ei ole mitenkään erityisen runsaasti yöpymismahdollisuuksia, joskin lähialueelta löytyy kyllä runsaasti vaihtoehtoja.

Telttailu on mahdollista maksutta:

· Älgön Rödjanissa
· Modermaganissa
· Fladalandetissa
· Jussarössä

Lisäksi vuokramökki on saatavilla Grytskärin saaressa. Mökissä ei ole sähköä, eikä vettä, mutta kaasujääkaappi ja –hella ovat käytettävissä.

Lähialueelta, kuten Tammisaaresta, löytyy runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja.

Sipoonkorven kansallispuisto

Sipoonkorven kansallispuisto

Sipoonkorven kansallispuisto on niitä aivan uusimpia, sillä kansallispuisto avattiin virallisesti vuonna 2011. Pienen, vain noin 23 neliökilometrin suuruisen kansallispuistos tunnuksena on huuhkaja.

Alueella sijaitsee historiallinen Hindsbyn kylä, joka on ollut asuttuna aina 1200-luvulta asti ja alueella viljellään edelleen peltoalueita. Retkeilyn lomassa onkin mahdollista nähdä laitumilla oleilevia eläimiä ja siksi kansallispuisto on mukava päiväkohde esimerkiksi lapsiperheille.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Sipoonkorven kansallispuisto on kolmen kunnan, Sipoon, Vantaan ja Helsingin alueella. Helsingin keskustasta kansallispuistoon on vain noin parikymmentä kilometriä, joten alueelle saapuminen pääkaupunkiseudulta on varsin helppoa.

Kansallispuiston maisemiin pääsee tutustumaan julkisilla useiden eri linja-autoreittien kautta. Helsingistä lähtee muun muassa useampi bussilinja aivan rautatie-asemalta.

Voit lisäksi saapua alueella omalla autolla ja pysäköintialueet löytyvät seuraavista osoitteista:

Knutersin pysäköintipaikka
Knutersintie 667
Helsinki

Byabäcken
Länsitie 237
Sipoo

Källängen
Länsitie 152
Sipoo

Bakunkärr
Knutersintie 421
Sipoo

Flatberget / Tasakallio
Tasakalliontie 1
Vantaa

Kuusijärven ulkoilukeskus
Kuusijärventie 3
Vantaa

Aukioloajat ja rajoitteet

Sipoonkorven kansallispuistossa on mahdollista retkeillä läpi vuoden. Viranomaiset voivat kuitenkin rajoittaa alueelle pääsyä muun muassa erilaisten hätätilanteiden yhteydessä.

Pidä lisäksi mielessä, että kansallispuiston alueella on viljelysmaita, joiden alueella liikkuminen on aina kiellettyä. Lisäksi viljelyksillä laiduntavien eläinten häiritseminen ja ruokkiminen on kiellettyä, eikä lemmikkieläimiä saa pitää alueella vapaana.

Reitit

Sipoonkorven kansallispuistot merkityt reitit soveltuvat niin uusille, että vanhoille retkeilijöille ja maastosta löytyy reittejä niin helpoista vaativimpiin reissuihin.

Alla muutamia parhaimpia reittejä kansallispuistossa:

Byabäckenin luontopolku

Polku on mahdollista kulkea yksittäisenä 1,4 kilometrin matkana tai rengasreittinä, jolloin matkaa kertyy 2,1 kilometriä. Oransseilla merkeillä varustettu reitti tarjoaa palveluina tulipaikan, parilaavun sekä telttailualueen. Polun varrella on myös viljelyksiä, joiden läpi ei saa kulkea. Pelloilla on kesäisin lehmiä laiduntamassa, joten ne tarjoavat mukavaa katseltavaa retken tiimellykseen.

Kalkinpolttajanpolku

Vaativampaan retkeen voi suunnata Kalkinpolttajanpolulle. 4,8 kilometrin reitillä on tasoerojen vaihtelua sekä portaita vaativimpiin nousuihin. Korkeimmalta, Högbergetin kalliolta avautuvat todella komeat maisemat. Reitille on helppo lähteä aivan Sotungin kylän tuntumasta. Alueelta löytyy mielenkiintoisia kalkkikaivoksia sekä Kalkkiruukin laavu ja tulipaikka retkieväiden nauttimiseen.

Palvelut

Sipoonkorven kansallispuiston palvelut mahdollistavat varsin onnistuneet retken sekä runsaasti erilaista mielenkiintoista puuhaa patikoinnin oheen.

Opastusta on mahdollista saada seuraavista alueen keskuksista:

· Suomen luontokeskus Haltia
· Sipoonkorven kansallispuiston Facebook-sivut

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Aivan kansallispuiston yhteydessä palvelevat Cafe Kuusijärvi sekä Ravintola Tila, joiden tiloissa on mahdollista nauttia purtavaa vaikkapa retkeilyn päätteeksi. Cafe Kuusijärven yhteydessä on lisäksi sauna sekä uimaranta.

Lähimmät kaupat löytyvät esimerkiksi Sipoosta tai Vantaalta, mikäli haluat ostaa omat retkieväät. Kansallispuistosta löytyvät hyvät tulentekopaikat, joissa onnistuu retkieväiden valmistaminen. Tulentekopaikat löytyvät:

· Byabäckenin Ängesbölestä
· Kalkkiruukista
· Storträskistä (keittokatos)
· Bisajärveltä (keittokatos)

Käymälät ja jätehuolto

Kansallispuiston alueelta ei löydy jätteiden keräysastioita, mutta maatuvat jätteet voi laittaa kuivakäymälöihin tai alueen komposteihin.

Kuivakäymälät Sipoonkorvesta löytyvät:

· Ängesbölen tulentekopaikalta
· Kalkkiruukin laavulta
· Tasakallion pysäköintipaikalta
· Stroträskin keittokatoksesta
· Bisajärven keittokatoksesta

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Sipoonkorven kansallispuisto ei ole niitä isoimpia, minkä johdosta yöpymismahdollisuudetkin ovat varsin rajalliset. Keskeisen sijaintinsa takia vierailijoiden on kuitenkin mahdollista yöpyä muun muassa Helsingin ja Vantaan eri majapaikoissa.

Kansallispuiston varsinaiset yöpymisalueet ovat Ängesbölen tulentekopaikan yhteydessä oleva telttailualue sekä Kalkkiruukin telttailualue. Molemmat ovat maksuttomia.

Kansallispuistot Pirkanmaa

Pirkanmaan kansallispuistot tarjoavat jylhiä maisemia, joissa patikoida koko perheen kera. Kansallispuistot vievät tutustumaan rotkoihin, metsämaisemiin sekä mielenkiintoisiin metsän eläimiin.

Pirkanmaalta ja lähiympäristöstä löytyy useita Suomen kansallispuistoja, joista alla esittelyssä Puurijärven ja Isosuon, Seitsemisen sekä Helvetinjärven kansallispuistot.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto on varsin pieni kansallispuisto, sillä pinta-ala on vain 27 neliökilometriä. Alue on ollut 7000 vuotta sitten veden alla, joten kyseessä on suuri suoalue, luonnon ollessa perinteistä suomaisemaa.

Alueella on lisäksi ollut viljelystoimintaa sekä metsäteollisuutta, joka näkyy esimerkiksi uittoväylien muodossa. Merkityillä reiteillä on mahdollista tutustua puiston historiaan myös näiden tarinoiden muodossa.

Kansallispuistona alue on toiminut vuodesta 1993 saakka. Puiston tunnuksena toimivat ulpukka ja ruskohukankorento.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee Satakunnan alueella, valtatie 2:n pohjoispuolella. Lähistöllä on myös valtatie 12, joten puistoon on helppo saapua omalla autolla.

Alueen pysäköintialueet sekä reittien lähtöpisteet löytyvät:

Kärjenkallion lintutorni
Yttiläntie 981
32800 Kokemäki

Isosuo
Mutilahdentie 201
32700 Huittinen

Mutilahden lintutorni
Mutilahdentie 240
32700 Huittinen

Ahvenuksen lintutorni
Kyttäläntie 1118
32800 Kokemäki

Kansallispuistoon on mahdollista tutustua myös veneellä niin Kokemäenjokea, että Ala-Kauvatsanjokea pitkin. Huomioi, että Puurijärvellä liikkuminen on sulan veden aikana kiellettyä.

Aukioloajat ja rajoitteet

Puisto on avoinna läpi vuoden ja retkeily on sallittua mihin aikaan päivää tahansa. Viranomaiset voivat rajoittaa alueelle pääsyä erilaisten hätätilanteiden yhteydessä. Lisäksi alueen vesistöllä on kesäisin liikkumisrajoituksia.

Reitit

Retkeilypolkuja ja merkittyjä reittejä löytyy kansallispuistosta mukavasti. Voit tutustua reiteillä alueen suomaisemiin eripituisten reittien avulla. Lisäksi alueella on vesireittejä ja melontareittiopas on saatavilla Huittisten sekä Kokemäen kaupungintaloilta.

Yksi parhaista luontopoluista on kahden kilometrin mittainen luontopolku Isosuon pohjoisreunalla. Luontopolun varrelta löytyy muun muassa näköalatorni sekä Mutilahden lintutorni.

Palvelut

Puurijärven ja Isosuon alueelta löytyy palveluita takaamaan onnistunut patikointiretki puistossa.

Voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun numerossa 0206 39 4620. Sieltä voit saada opastusta reitteihin sekä tietoja puiston toiminnasta. Puistosta voi lukea lisää myös täältä.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Itse puistossa ei ole varsinaista päivittäistavarakauppaa tai kahvila- ja ravintolatoimintaa. Lähin kauppa löytyy Kauvatsan kylältä, noin 6 kilometrin päässä Kärjenkallion tornin parkkialueelta. Kärjenkallion tornin parkkipaikan läheisyydestä löytyy myös kesäkahvila. Ravintoloita ja kahviloita löytyy lisäksi Kokemäeltä, Huittisista sekä Sastamalasta.

Omat eväät on tietenkin mahdollista ottaa mukaan ja kansallispuiston alueelta löytyy tulentekopaikka Ala-Kauvatsanjoen rannasta. Puistossa ei ole juomavedenottopistettä.

Käymälät ja jätehuolto

Kansallispuistossa ei ole jätteiden keräysastioita, joten jätehuolto tulee tehdä puiston ulkopuolella. Maatuvia jätteitä saa jättää kuivakäymälään.

Kuivakäymälät löytyvät Isosuon pysäköintialueen sekä Ala-Kauvatsajoen tulentekopaikan yhteydestä. Kärjenkallion pysäköintialueella on lisäksi esteetön käymälä.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Yöpyminen on mahdollista kansallispuistossa Ala-Kauvatsanjoen tulentekopaikan läheisyydestä löytyvällä teltta-alueella.

Lähiseudun yöpymismahdollisuuksia löytyy runsaasti muun muassa Kokemäeltä tai Huittisista.

Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto

Kuva: PtG / CC BY

Saloseutujen valloittama Seitsemisen kansallispuisto on mielenkiintoinen valinta eräretkeilyyn. Alueella voi liikkua läpi vuoden ja maisemat soveltuvat hyvin koko perheen retkiin. Kansallispuisto on täynnä metsien käyttöönoton historiaa sekä synkempiä tarinoita Suomen sotavuosilta.

Kansallispuisto on toiminut vuodesta 1982 saakka ja puiston tunnuksena on näätä. Vikkelään eläimeen onkin mahdollista törmätä puistossa.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Tampereelta, Pohjois-Pirkanmaalla. Alueelle on mahdollista päästä julkisilla liikennevälineillä Tampereelta. Bussivuorot tai vaihtoehtoisesti junayhteydet voi ottaa Tampereelta Parkanoon ja Kuruun.

Omalla autolla saapuminen on helppoa ja kansallispuiston yhteydestä löytyy lukuisia pysäköintialueita. Merkittyjen reittien lähtöalueet ovat yleensä juuri pysäköintialueiden yhteydessä.

Pysäköintialueet löydät seuraavista osoitteista:

Kulomäen luontokeskus
Seitsemisentie 110
Ylöjärvi

Kirkkaanlamminkangas
Seitsemisentie

Kovero
Seitsemisentie 948
Ikaalinen

Multiharju
Jaulintie
Ikaalinen

Kesäisin pysäköintialue löytyy myös Kirkas-Soljasen ja Saari-Soljasen sekä Pitkäjärven alueelta.

Aukioloajat ja rajoitteet

Kansallispuiston palvelut sekä reitit ovat käytettävissä ympäri vuoden. Esimerkiksi talvella alueelta löytyy runsaasti huollettuja latureittejä, joissa voit retkeillä hiihtäen.

Viranomaiset voivat tarvittaessa rajoittaa puistossa liikkumista erilaisten hätätilanteiden aikana.

Reitit

Seitsemisen kansallispuistosta löytyy lukuisia merkittyjä kävely- ja patikointireittejä. Eri mittaiset reitit sopivat niin aloittelijoille, että tottuneimmillekin eränkävijöille. Lisäksi alueella on hoidettuja latureittejä talvisin, joten pääset hiihtämään kauniissa kansallismaisemissa lumitilanteen salliessa.

Alla muutamia reittejä kesäisiin retkiin puistossa:

Multiharjun Aarnipolku

1,8 kilometrin rengasreitti soveltuu monenlaisille retkeilijöille, eikä maasto ole mitenkään erityisen vaikeaa. Rengasreitin kulkemiseen kuluu noin tunti.

Reitin lähtöpaikkana sijaitsee Multiharjun pysäköintialue.

Saari-Soljanen

Lyhyt, 2 kilometrin rengasreitti on erinomainen heikkokuntoisille tai lasten kanssa liikkeellä olevilla. Reitti onnistuu myös pyörätuolilla, sillä koko reitti on laudoitettu ja tasainen.

Reitti lähtee Saari-Soljasen keittokatokselta.

Torpparintaival

Pidempään retkeilyyn löytyy muun muassa Torpparintaipaleen 6,3 kilometrin mittainen rengasreitti. Reittiin kuluu noin 2,5 tuntia ja sen varrelta löytyy muun muassa tulentekopaikka sekä Koveron perinnetila, jossa voi tutustua myös kotieläimiin, soveltuen mukavasti lapsille.

Torpparintaival lähtee Koveron perinnetilalta.

Talvisin voit hiihtää seuraavilla reiteillä:

Kivinevan lenkki

6,1 kilometrin rengasreitti hiihdetään perinteisellä noin tunnissa. Kulomäen kohdalla on jyrkkä mäki, joka kannattaa kävellä alas. Reitin varrella on myös mahdollisuus retkieväiden nauttimiseen.

Hiihtolenkin lähtöpisteenä on Seitsemisen luontokeskus.

Eteläkierros

Pidemmän perinteisen tyylin hiihtolenkin voi tehdä Etäläkierroksen lenkillä. 24,5 kilometrin mittainen rengasreitti vie noin reilut 4,5 tuntia. Reitin varrella on varsin jyrkkä lasku hieman ennen Tuulimäkeä, joten varaudu siihen.

Reitti lähtee Koveron perinnetilalta.

Palvelut

Seitsemisen kansallispuisto on palveluidensa ansiosta erinomainen puisto monenlaisiin retkiin ja patikointi hetkiin.

Lisätietoja alueen palveluista sekä reiteistä saat asiakaspalveluista:

· Seitsemisen luontokeskuksesta
· Koveron perinnetilalta

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Seitsemisen luontokeskuksen yhteydessä toimii kahvila, jossa voit nauttia kahvila-ravintolan palveluista.

Alueella on lisäksi tulentekopaikkoja sekä keittokatoksia, joissa voit valmistaa omia retkieväitä.

Ne löytyvän seuraavista paikoista:

· Kulomäki
· Iso-Kivijärvi
· Honkaniemi
· Kirkaslampi
· Koverolampi
· Haukilampi
· Jokiristi
· Liesijärvi
· Kirkas-Soljanen (vain etukäteen varattava keittokatos)
· Saari-Soljanen

Juomavettä on saatavilla Kulomäen luontokeskuksen ulkoseinästä. Hana ei kuitenkaan ole käytössä talvella pakkasten aikaan.

Lisäksi pihakaivo löytyy Koverolta, Pitkäjärveltä ja Kirkas-Soljasesta, mutta vesi on keitettävä ennen juomista.

Käymälät ja jätehuolto

Maastokohteissa ei ole jätteiden keräykseen astioita, mutta luontokeskusten yhteydessä on mahdollista tyhjentää retkellä syntyneet roskat. Maatuvia jätteitä on mahdollista jättää kuivakäymälöihin.

Käymälät löytyvät kaikkien telttailualueiden sekä tulentekopaikkojen yhteydestä.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla
Voit yöpyä Seitsemisen kansallispuiston viidessä maksuttomassa telttailualueessa. Niiden varustuksesta löytyy nuotiorinki, puuvaja, kirves sekä kuivakäymälä.

Maksuttomat telttailualueet löytyvät:

· Haukilampi
· Koverolampi
· Jokiristi
· Liesijärvi
· Kirkas-Soljanen

Matkailuauton ja –vaunun kanssa majoittuminen onnistuu Koverossa sekä Saari-Soljasessa. Alueilla ei kuitenkaan ole sähkötolppia tai muita erityispalveluita.

Lisäksi kansallispuistossa on maksullista majoitusta saatavilla luontokeskuksessa sekä Pitkäjärven ja Kortesalon vuokratolpissa. Ne ovat avoinna vain keväästä syksyyn.

Lähiseudulta majoitusta voi etsiä muun muassa Ylöjärveltä, Ikaalisista ja Parkanosta.

Helvetinjärven kansallispuisto

Helvetinjärven kansallispuisto

Vuonna 1982 perustettu Helvetinjärven kansallispuisto löytyy Pirkanmaalta. Salot ja jyrkät kuilut kuuluvat kansallispuiston maisemiin ja eipä ihme, että virallinen tunnuskin on Helvetinkolun kuva. Laajassa puistossa on matkailtu aina 1800-luvulta lähtien ja puisto on edelleen todella suosittua retkeilymaastoa.

Vanhan tarinan mukaan Helvetinjärven nimi juontaa kiivaaseen taisteluun Ruokkeen isännän ja Sipilän noidan välillä.

Tarun mukaan isäntä oli luvatta ottanut Sipilän merrasta kaloja, jolloin noita oli sanonut ettei Helvetinjärvestä tule haukea niin pitkään kuin noiden kynnet pysyvät pehmeinä.

Eikä tarinan mukaan haukea pitkiin aikoihin järvestä pyydystettykään.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Tampereelta. Alueelle on mahdollista saapua vain omalla autolla tai muulla järjestetyllä kuljetuksella, sillä julkisia kulkuneuvoja ei puistoon kulje. Lähin bussipysäkki jättää noin 10 kilometrin päähän kansallispuistosta, joten käveltävää tulee melkoisesti.

Pysäköintialueet löytyvät:

Haukkajoki
Haukkajoentie
Ruovesi

Haukanhieta
Puiston länsiosa
Ruovesi

Kankimäki
Helvetinkoluntie 775
Ruovesi

Tämän tarkempia osoitetietoja ei ole pysäköintipaikoille, mutta puistoon löytyy kyllä hyvät viitoitukset lähistön pääteiltä. Puistoon pääsee Kuru-Virrat-tieltä Kallion kylästä sekä Ruovesi-Virrat-tieltä Pohtion kylästä.

Aukioloajat ja rajoitteet

Kansallispuisto soveltuu retkeilyyn läpi vuoden ja puiston alueella on mahdollista muun muassa hiihtää talvisin. Huomioi kuitenkin, että viranomaiset voivat hätätilanteissa rajoittaa puistossa liikkumista.

Reitit

Kansallispuistosta löytyy varsin runsaasti merkittyjä reittejä, jotka soveltuvat erilaisille eränkävijöille. Merkityt polut ovat kansallispuiston pohjois- ja itäosissa ja matkaan pääsee helposti puiston pysäköintialueilta.

Helvetinjärven kansallispuistossa voi liikkua ja retkeillä talvellakin. Puiston kesäisiä reittejä ei yleensä ylläpidetä talvisin, joskin esimerkiksi suosituimmat reitit, kuten Kankimäki-Helvetinkolu, pysyy helposti kuljettavana läpi vuoden. Lisäksi puiston eteläosissa on Kuru-Ruovesi-hiihtolenkki, jota talvisin ylläpidetään Ylöjärven ja Ruoveden kunnan toimesta.

Tässä muutama esimerkki Helvetinjärven parhaista reiteistä:

Kankimäki-Helvetinkolu

4 kilometrin mittainen rengasreitti on erinomainen polku tutustua puiston luontoon. Reitti kulkee läpi kuusikon, mäntymetsien sekä suopainanteiden.

Lisäksi pääset ihailemaan jylhiä rotkolaaksoa. Reitti ei ole mitenkään helppokulkuisin, johtuen alueen korkeusvaihteluista, mutta kyseessä ei ole ihan hirveän pitkä reitti, joten mitään ihan hurjaa kuntoa ei vaadita.

Reitti alkaa Kankimäestä ja rengasreitti kierretään yleensä vastapäivään.

Haukanhieta-Helvetinkolu

Hieman pidempään retkeilyyn sopii 11 kilometrin mittainen luontopolku Haukanhiedalta Helvetinkolulle ja takaisin. Kyseessä on varsin vaativa polku ja paikoin matkaa taitetaan portaita nousten ja laskien. Retkeen kannattaa siis varata aikaa, eikä matkaan kannata lähteä huonokuntoisena.

Polku lähtee Haukanhiedalta.

Palvelut

Retkeily Helvetinjärven kansallispuistossa on vaivatonta, sillä palvelut mahdollistavat turvallisen ja mielenkiintoisen retken.

Puiston asiakaspalvelu vastaa numerossa 0206 39 5270 arkipäivisin klo 9-15.00 välillä.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Varsinaista kauppaa ei kansallispuistosta löydy, joten ota mukaan omat eväät halutessasi. Puistosta löytyy lisäksi Ravintola Helvetin Portti Kankimäen pysäköintialueelta, jossa on mahdollista nauttia ravintola- ja kahvilapalveluita.

Omia eväitä on mahdollista valmistaa lisäksi puiston monilla tulentekopaikoilla sekä keittokatoksissa. Näitä löytyy seuraavista kohteista:

· Heinälahti
· Haukanhieta
· Iso Ruokejärvi
· Helvetinkolu
· Luomajärvi
· Luomanlahti
· Ruokejärvet
· Valkoinen

Huomioi myös, että Helvetinkolulta löytyy päivätupa, jossa käytössäsi on puuliesi ja takka.

Juomavettä on saatavilla Haukanhiedan ja Ruokkeenharjun kaivoista. Vesi tulee keittää tai desinfioida ennen käyttämistä.

Ravintola Helvetin Portin yhteydessä on lisäksi vesihana, josta saa juomakelpoista vettä ympäri vuorokauden.

Käymälät ja jätehuolto

Maastokohteissa ei ole jätteiden keräysastioita, vaan jätteet tulee kuljettaa mukanasi pois luonnosta. Maatuvia jätteitä on mahdollista jättää kuivakäymälöihin.

Käymälät löytyvät jokaisen telttailualueen sekä tulentekopaikan yhteydestä.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Puistossa yöpyminen on mahdollista erilaisin tavoin. Voit yöpyä ilmaiseksi kuudella telttailualueella. Telttailualueet löytyvät seuraavista kohteista:

· Heinälahti
· Haukanhieta
· Iso Ruokejärvi
· Luomajärvi
· Ruokejärvi
· Valkoinen

Teltta-alueen yhteydessä on puuvaja, kirves sekä kuivakäymälä.

Matkailuauton tai –vaunun kanssa yöpyminen onnistuu lisäksi Haukanhiedan ja Kankimäen pysäköintialueilla. Ravintola Helvetin Portin yhteydessä on kahdeksan pistokepaikkaa, mikäli haluat käyttää sähköä.

Alkukeväästä loppusyksyyn on lisäksi vuokrattavissa Hiedan maja, joka mahdollistaa yöpymisen mukavissa oloissa kansallispuiston alueella.

Muuta majoitusta on tietenkin mahdollista etsiä lähiseudulta, muun muassa Ylöjärven kaupungista, Ruoveden kunnasta sekä Virtain kaupungista.

Kansallispuistot Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kansallispuistojen joukosta löytyy yksi Suomen rakastetuimpia puistoja, mutta alueella on muitakin upeita maisemia, joihin tutustua. Kansallispuistot karjalan kunnailla vievät kauniisiin järvimaisemiin sekä komeille vaaroille ihastelemaan alueen rikasta luontoa ja paikallisia eläimiä.

Alla katsaus kolmeen Pohjois-Karjalan kansallispuistoon: Koliin, Patvinsuohon sekä Koloveteen.

Kolin kansallispuisto

Kolin kansallispuisto

Kolin kansallispuisto on ehkäpä yksi Suomen tunnetuimpia kansallismaisemia. Jylhät ja avarat maisemat ovat innoittaneet muun muassa Jean Sibeliusta ja Juhani Ahoa, puiston ollessa yksi suosituimpia retkikohteita.

Puistoon sekä sen alueisiin on mahdollista tutustua läpi vuoden, kansallispuiston tarjotessa runsaasti erilaista puuhaa retkeilyyn.

Pieni 30 neliökilometrin kokoinen kansallispuisto perustettiin vuonna 1991. Kansallispuiston tunnuksena on kaskikoivikko, kuvaten osuvasti alueen maisemaa.

Puistossa on kuvan kauniin luonnon lisäksi runsaasti mielenkiintoisia historiallisia jälkiä menneisyydestä, niin ihmisten tekemiä, että luonnon merkkaamia.

Sivustoltamme löydät runsaasti tietoa Kolista ja alla olevan tekstin jälkeen kannattaakin klikkailla navigaatiosta itselleen lisää luettavaa.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Kansallispuisto sijaitsee Lieksan, Joensuun ja Kontiolahden kuntien alueella. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee helposti Kolille Joensuusta ja matkan voi kesäisin taittaa Lieksasta myös Pielis-laivoilla. Lisäksi Koli-Joensuu väliä palvelee kimppataksi, joka on juuri retkeilijöitä varten.

Omalla autolla on lisäksi helppoa tutustua kansallispuiston maisemiin. Retkien lähtöpisteet sekä pysäköintialueet löytyvät seuraavista osoitteista:

Ukko-Koli
Ylä-Kolintie 31
Lieksa

Osoitteesta löytyy useampi parkkipaikka.

Aukioloajat ja rajoitteet

Kolille voi saapua retkeilemään läpi vuoden, sillä tekemistä riittää jokaisena vuodenaikana. Puiston reitit soveltuvat esimerkiksi lumikengillä kävelyyn tai hiihtämiseen ja hoidettuja latuja on todella runsaasti. Kuten minkä tahansa kansallispuiston yhteydessä, myös Kolilla liikkumista voidaan rajoittaa viranomaisten toimesta esimerkiksi hätätilanteiden yhteydessä.

Reitit

Kolin kansallispuisto tarjoaa erinomaiset retkeilymahdollisuudet niin kesäisiin kuin talvisiin retkiin. Merkittyjä polkuja löytyy peräti 80 kilometrin verran ja niiden joukossa on lyhyitä muutaman kilometrin lenkkejä, että pidempiä, useamman päivän kestäviä patikointireittejä.

Tässä muutamia hyviä reittejä kesä- ja talviretkiin Kolin kansallispuistossa:

Huippujen kierros

1,4 kilometrin rengasreitti sopii loistavasti esimerkiksi ensikertalaisille. Kulkuun ei kestä tuntiakaan ja reitti on mahdollista kulkea suurelta osin lastenvaunujen kanssa. Lisäksi reitin varrella on alueita eväiden nauttimiseen.

Lyhyen reitin aloituspaikkana toimii Hotelli Kolin ja Kolin luontokeskus Ukon piha.

Sataman polku

Hieman pidempi reitti kesäiseen vaellukseen on 4,2 kilometrin mittainen edestakainen Sataman polku. Haastava reitti kestää noin pari tuntia ja reitin varrella on runsaasti paikkoja levähtämiseen.

Polku alkaa Kolin satamasta.

Paimenen polku

Korkeuserojen takia haastavampi Paimenen polku soveltuu hyvin Kolin kansallispuiston luonnon ihasteluun. 3 kilometrin reitti kestää noin tunnin ja matkan varrella on mahdollista valmistaa muun muassa retkieväitä.

Lähtöpisteenä polulle on Pirunkirkon pysäköintialue.

Herajärven kierros

Kun kaipaat pidempää vaellusretkeä, kannattaa lähteä Herajärven kierroksella. Kierroksen voi tehdä lyhyempänä 30 kilometrin reittinä tai pidempänä 60 kilometrin matkana. Vaellusreitti on varsin vaativa, joten se sopii parhaiten hieman tottuneimmille eränkävijöille. Reitillä on lukuisia eri lähtöpisteitä, joten voit valita haluamasi lähtöpaikan tarpeidesi mukaan.

Kuten mainittua, Kolin maisemista löytyy lisäksi runsaasti hoidettuja latureittejä talvikuukausina ja monet merkityt reitit soveltuvat lisäksi esimerkiksi maastopyöräilyyn. Kolin kansallispuiston vesistöihin voi tutustua myös meloen ja ohjattuja melontareittejä löytyy runsaasti.

Palvelut

Kansallispuiston palvelut ovat todella kattavat ja tekevät retkeilystä helppoa ja vaivatonta.

Opastusta puistoon on saatavilla runsaasti Kolin luontokeskus Ukosta. Luontokeskuksesta löytyy tietoa alueesta ja sen historiasta sekä opastusta retkeilyyn ja reitteihin.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Kolin luontokeskuksesta on mahdollista ostaa jonkin verran muun muassa retkieväitä sekä juotavaa. Lisäksi samalla alueella toimivasta Sokos Hotelli Kolissa on mahdollista nauttia ravintola- ja kahvilapalveluista. Kolin kylältä löytyy lisäksi kahvi- ja ravintolapalveluita sekä elintarvikekauppa.

Omia eväitä on lisäksi mahdollista valmistaa ja nauttia ympäri puistoa löytyvistä tulentekopaikoista. Nämä ovat merkittyinä Kolin retkeily- ja palvelukarttoihin. Tulentekopaikkoja löytyy muun muassa:

· Turulasta, Vaaralanahosta, Likolahdesta, Paimenenvaarasta, Ikolanahosta
· Rinnetuvan laavuilta
· Laitossaaresta, Iso-Korpista, Hiekkasaaresta

Juomavettä on mahdollista pullottaa Kolin luontokeskus Ukossa. Lisäksi alueelta löytyy kaivoja muun muassa Ollilasta, Seppälästä sekä Ikolanahosta. Niiden sekä pintavesien vesi kannattaa keittää ennen käyttämistä.

Käymälät ja jätehuolto

Jäteastioita ei löydy kansallispuistosta tai sen pysäköintipaikoilta. Retkeilijän tulee pitää huoli omien jätteiden kuljetuksesta pois luonnosta.

Kuivakäymälät löytyvät kansallispuistosta seuraavista paikoista: Turula, Vaaralanaho, Paimenenvaara, Ikolanaho, Likolahti, Havukka, Pitkälampi, Ylä-Murhi, Myllypuro, Lakkala, Rykiniemi, Pieni-Hiekkasaari, iso Hiekkasaari, Iso-Korppi ja Pieni-Korppi sekä Laitosaari.

Lisäksi varusteltu WC löytyy muun muassa luontokeskus Ukon ja Break Soko Hotel Kolin yhteydestä.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Yöpymiseen on Kolin kansallispuistossa todella runsaasti vaihtoehtoja. Voit löytää paikkoja perinteiseen telttamajailuun, että vuokrata Kolilta mökkejä hieman paremmin varusteltuun yöpymiseen.

Ilmainen telttailumahdollisuus löytyy kansallispuistosta seuraavilta alueilta:

· Turula
· Myllypuro
· Ylä-Murhi
· Lakkala
· Rykiniemi
· Hiekkasaari ja Iso-Korpi (saarimajoitus)

Lisäksi puistoalueelta voi vuokrata mökin ja mökkimajoitus onnistuu hyvin myös talvisin. Lomamökit Kolilla ja lähistöltä löytyy helposti Koli24.fi -sivustolta.

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1982. Hieman yli sadan neliökilometrin kokoinen kansallispuisto tarjoaa metsäistä maisemaa laajojen soiden lisäksi.

Alueella on vankka historiallinen rooli Suomen menneisyydessä, sillä alueella harjoitettiin miilun polttoa toisen maailmansodan aikaan. Miilun polttamisella pyrittiin muun muassa varmistamaan energiansaanti sodan aikana.

Puiston virallinen tunnuksena on karhu ja kontioisia majaileekin kansallispuiston alueella.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Pääset tutustumaan kansallispuistoon aivan itärajalla, Joensuu-Lieksa-tien itäpuolella. Lieksasta puistosta löytyvään Suomun luontotupaan on muun muassa vain noin 55 kilometrin matka. Patvinsuon kansallispuistoon ei ole varsinaista reittiä julkisilla kulkuvälineillä. Lähimmäksi puistoa pääset ottamalla linja-auton Uimaharjuun, joko Joensuusta tai Lieksasta. Uimaharjusta on kuitenkin useamman kilometrin matka itse kansallispuiston maisemiin.

Omalla autolla on kuitenkin helppoa matkata tutustumaan puistoalueeseen ja Patvinsuolta löytyy yhdeksän pysäköintialuetta.

Pääopastuspaikka sekä useiden retkien alkupiste on:

Suomun luontotupa
Suomuntie 54
Hattuvaara

Tämän lisäksi pysäköintipaikkoja löytyy seuraavasti paikoista (tarkempia osoitetietoja pysäköintialueisiin ei ole):

· Lahnalammen pysäköintialue
· Lahnasuon ja Autiovaaran pysäköintialue
· Surkanpuron pysäköintialue
· Kurkilahden pysäköintialue
· Sumukan pysäköintialue
· Jokivaarankankaan pysäköintialue
· Surkanvaaran pysäköintialue

Aukioloajat ja rajoitteet

Puisto soveltuu retkeilyyn ympäri vuoden. Hiihtäminen onnistuu itse tekemillä laduilla, joskin osa reiteistä on huollettuja talvisin. Huomioi, että liikkumista puistossa rajoitetaan lintujen pesimisaikaan aina kevät ja kesäkuukausina. Tällöin liikkuminen on sallittua merkityillä reiteillä. Viranomaiset voivat lisäksi rajoittaa liikkumista erilaisten hätätilanteiden aikana.

Reitit

Patvinsuon kansallispuistossa on runsaasti reittejä, jotka soveltuvat hyvin monipuoliseen retkeilyyn. Merkittyjä reittejä on noin 80 kilometrin verran ja polut ovat pääosin varsin helppokulkuisia.

Suosituimpien reittien joukkoon kuuluvat muun muassa:

Lakkapolku

3,3 kilometrin mittainen rengasreitti on helppokulkuinen ja mielenkiintoinen avosuo polku. Osa polusta kulkee pitkospuiden päällä ja opastauluja on runsaasti matkan varrella, avaten alueen historiaa sekä luontoa todella mielenkiintoisesti. Lisäksi reitin varrelta löytyy pieni lintulava, jossa tarkkailla alueen lintuja.

Reitin lähtöpaikkana on Surkansuon pysäköintialue.

Suomunkierto

Kansallispuiston suosituimpia reittejä on 15 kilometrin mittainen rengasreitti. Henkilöstä riippuen matkan taittaa noin 4-8 tunnissa ja reitin varrella on kaunista nähtävää niin mäntymetsien, että hiekkarantaisen järvimaiseman ansiosta. Reitti on mahdollista kiertää monesti myös talvisin, joskaan mitään virallista hiihtouraa ei reitillä välttämättä ole ainakaan koko matkan ajan.

Reitille on mahdollista lähteä niin Suomun luontotuvalta, että Kurkilahden tai Surkanpuron pysäköintialueelta.

Patvinkierto

Pidempää retkeä etsivät voivat tehdä lisäksi merkityn 25 kilometrin mittaisen Patvinkierron. Rengasreitin voi kiertää parissa vuorokaudessa ja varrelta löytyy useampi telttailualue. Maasto on varsin helppokulkuista koko matkan, joskin välillä on hieman korkeuseroja. Reitin varrelle osuu myös lintutorneja, joten paikallista luontoa pääsee tarkkailemaan hyvin.

Reitin voi aloittaa niin Lahnalammen, Kurkilahden tai Jokivaarankankaan pysäköintialueilta sekä Suomun luontotuvalta.

Palvelut

Palvelut Patvinsuon kansallispuistossa tekevät vierailustasi vaivattoman.

Puiston reitteihin ja palveluihin saa opastusta ja neuvontaa asiakaspalvelusta. Opastuspaikkana on Suomun luontotupa, joka sijaitsee Suomunjärven läheisyydessä.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Kansallispuiston alueelta ei löydy kauppoja tai kahvila- ja ravintolapalveluita, mutta omaat eväät voi tuoda puistoalueelle. Eväiden nauttimiseen ja valmistamiseen löytyy tulentekopaikkoja ja keittokatoksia merkittyjen reittien varsilta.

Tulentekopaikat löytyvät:

· Suomusta
· Suomenjärven rannalta Lapinniemestä, Pokkaniemestä sekä Virtaniemestä
· Nälmänpurolta
· Teretinniemestä (lähellä lintutornia)
· Koitereen rannalta Majaniemestä
· Pirskanlammelta
· Iso Hietajärven rannalta

Varsinaiset keittokatokset löydät puolestaan Suomun Kaunisniemestä sekä Kurkilahden pysäköintipaikalta.

Juomavettä on saatavilla Suomun luontotuvan pihakaivosta. Vesi tulee keittää ennen käyttöä. Pintavettä on mahdollista hyödyntää puistoalueelta, mutta muista keittää vesi ennen juontia.

Käymälät ja jätehuolto

Suomun luontotuvan ja Kurkilahden pysäköintialueen yhteydessä löytyy jätteiden kierrätyspisteet. Lisäksi kuivakäymälöihin saa jättää maatuvia jätteitä. Muuten roskat tulee kuljettaa pois kansallispuistosta.

Kuivakäymälöitä löytyy telttailu- ja pysäköintialueilta.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Alueella yöpyminen onnistuu kahdeksalla telttailualueella ilmaiseksi. Telttailualueet löytyvät seuraavista paikoista:

· Suomussa
· Suomunjärven rannalla Lapinniemessä, Pokkaniemessä ja Virtaniemessä
· Nälmänpurolla
· Teretinniemessä
· Majaniemessä
· Pirskanlammella

Teretinniemen lintutornin läheltä löytyy lisäksi pieni laavu, jossa on mahdollista yöpyä.

Jos halua jotakin muuta majoitusta, voit vuokrata sisämajoitusta Suomun luontotuvan yhteydestä.

Lähistöltä löytyy myös yksityisiä yöpymistiloja.

Voit esimerkiksi vuokrata Väärälammen tai Mäntyjärven kämpän Patvinsuon kansallispuiston pohjoispuolelta. Kämpistä ei ole merkittyä reittiä puistoon.

Lisätietoa löydät täältä.

Koloveden kansallispuisto

Koloveden kansallispuisto

Koloveden kansallispuisto on kaunista aluetta vesistöineen, tarjoten runsaasti erilaisia vaihtoehtoja mukavaan retkihetkeen. Kansallispuistossa voi kauniiden maisemien lisäksi onnistua näkemään Saimaan norppia sekä tutustumaan esihistoriallisiin kalliomaalauksiin.

Koloveden kansallispuisto perustettiin vuonna 1990 ja virallisena tunnuksena on esihistoriallinen kalliomaalaus.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Koloveden kansallispuisto sijaitsee lähellä Varkautta ja Savonlinnaa. Puistoa lähimmät linja-autoyhteydet kuljettavat Enonkoskelle ja Savonrannalle, joihin on mahdollista saapua niin Joensuusta, että Savonlinnasta. Enonkoskelta on puistoon noin 15 kilometrin matka ja Savonrannalta noin reilut 20 kilometriä.

Autolla puistoon on helppoa saapua ja opasteet löytyvät muun muassa Enonkoskelta.

Pysäköintialueet löytyvät seuraavista osoitteista:

Selkälahti
Selkälahdentie
Savonlinna

Käkövesi
Vääräntauksentie
Enonkoski

Kirkkoranta
Kirkkorannantie
Enonkoski

Jos haluat liikkua kansallispuistossa meloen, vesillelaskupaikat löytyvät Käkövedeltä, Vääräntauksentieltä sekä Kirkkorannasta, Kirkkorannantieltä.

Aukioloajat ja rajoitteet

Pieni puisto soveltuu patikointiin ja retkeilyyn vain kesäisin, sillä alueella on talvella liikkumiskielto. Puistoon johtavia teitä ei myöskään huolleta talvisin. Kesäisin viranomaiset voivat tarvittaessa rajoittaa puistoalueella liikkumista.

Reitit

Koloveden alue on vain noin 60 neliökilometrin kokoinen, eikä alueella ole kovin montaa ohjattua reittiä. Kaksi ohjattua polkua ovat kuitenkin todella hyvin suunnitellut, joten ne kannattaa ehdottomasti hyödyntää, varsinkin jos olet liikkeellä ensimmäistä kertaa.

Merkityt reitit ovat:

Nahkiaissalon luontopolku

3,3 kilometrin mittainen luontopolku on varsin vaativa maastonsa takia. Maapohja on kivikkoista ja polulla on runsaasti korkeuserojen vaihtelua. Kiertämiseen kuluu noin pari tuntia. Reitti tarjoaa upeita maisemia sekä historiallisia tervahautoja. Lisäksi alueella on mahdollista uida, vaikkakaan mitään virallista uimarantaa tai laituria ei reitin varrella ole.

Mäntysalon polku

Vaativia maisemia tarjoaa myös Mäntysalon 3,8 kilometrin mittainen polku. Kierrokseen kuluu vähintään kaksi tuntia ja reitin varrella on kaunis levähdyspaikka esimerkiksi eväiden nauttimiseen. Reitin varrella näkee loistavasti kansallispuiston monipuolista metsämaisemaa.

Palvelut

Pienen puiston palvelut takaavat onnistuneen retken jylhissä metsämaisemissa.

Opastusta alueen saloihin saa kesäkuukausina Koloveden luontotuvalta, Enonkoskelta. Muina aikoina puistoon ja sen historiaan voi tutustua lisäksi Saimaan luontokeskuksessa.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Lähimmät ruokakaupat sekä kahvila- ja ravintolapalvelut löytyvät Enonkoskelta sekä Savonrannasta. Ne ovat noin 15-25 kilometrin päässä kansallispuiston pysäköintialueilta.

Tulentekopaikkoja retkieväiden valmistamiseen löytyy puistosta varsin kattavasti. Ne löytyvät seuraavista kohdista:

· Pitkäsaari
· Pyylinoja
· Syväniemi
· Laajakaarre
· Hirviniemi
· Vaajasalon ja Lohilahden telttailualueet
· Kirkkorannan opastuspaikka

Maastossa ei ole vesipisteitä. Pintavesien vettä on mahdollista juoda, mutta vesi tulee keittää aina ennen juontia.

Käymälät ja jätehuolto

Jätehuolta on omatoimista Koloveden kansallispuistossa, eikä jätteenkeräyspisteitä löydy maastosta. Maatuvia jätteitä on mahdollista laittaa alueelta löytyviin kuivakäymälöihin. Huomioi, että Käköveden ja Kirkkorannan käymälöihin ei saa laittaa ruuantähteitä, sillä käymälät ovat imulla tyhjennettäviä.

Kuivakäymälät löytyvät seuraavista pisteistä:

· Pitkäsaari
· Pyylinoja
· Lapinniemi
· Laajakaarre
· Syväniemi
· Hirviniemi
· Vaajasalon ja Lohilahden telttailualueet
· Käköveden opastuspaikka
· Nahkiaissalon luontopolku

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Kansallispuistossa telttailu on helppoa, sillä telttailuun soveltuvia alueita on peräti 13 kappaletta. Telttapaikat ovat ilmaisia ja löytyvät seuraavista kohteista:

· Lohilahti
· Vaajasalon saaren eteläkärki
· Hirviniemi
· Syväniemi
· Laajakaarre
· Lapinniemi
· Pyylinoja
· Pitkäsaari
· Käköveden ja Kirkkorannan vesillelaskupaikat

Alueella on lisäksi vuokratupia, joissa on mahdollista yöpyä kesäisin. Vuokratuvat ovat Mäntysalon kämppä kansallispuiston pohjoisosassa sekä Huhtiniemen vuokratupa lounaisosassa.

Lähialueelta sekä viereisistä kylistä löytyy lisäksi vuokrattavia mökkejä sekä hotellimajoitusta.

Kansallispuistot Lapissa

Lapin taikaa pääsee ihastelemaan alueen upeissa kansallispuistoissa. Lapin kansallispuistot tarjoavat upeita tunturimaisemia ja laajoja suoalueita monipuoliseen retkeilyyn. Kansallispuistoihin voi huoletta tutustua läpi vuoden, jokaisen vuodenajan tarjotessa hieman erilaisia elämyksiä.

VinkkiLapin ruska väriloistoineen on retkeilijän unelma kuvauskohde.

Alla katsaus Urho Kekkosen, Lemmenjoen sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto on yksi Suomen suurimmista kansallispuistoista. Pinta-alaa puistolla on peräti 2 550 neliökilometrin verran. Puiston tunnuksena on maakotka tuntureiden yllä ja puistossa onkin mahdollista nähdä tämä jylhä eläin.

Retkeilijät ovat suosineet aluetta jo vuosikymmeniä ja asutustakin seudulla on ollut satoja vuosia. Kansallispuistoksi alue nimettiin vuonna 1983 ja alueen historia on täynnä mielenkiintoisia tarinoita ja taruja. Puiston alueelta löytyy muuten myös Korvatunturi, joten retkillä voi törmätä vaikka itse Joulupukkiin!

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Kansallispuisto on siis todella suuri, joten alue kattaa laajan osan Lappia ja puiston eri osiin on helppo tulla hieman eri puolilta Lappia. Puistoon on mahdollista päästä julkisilla kulkuneuvoilla, sillä Rovaniemeltä kulkee useita päivittäisiä vuoroja puistoon. Lisäksi esimerkiksi Ivalon lentokentältä kuljetetaan bussilla Saariselälle sekä Kiilopäälle.

Voit tietenkin saapua kansallispuistoon omalla autolla. Pysäköintialueet löytyvät muun muassa näistä osoitteista:

Kiilopää (Inari)
Kiilopääntie 620
99830 Saariselkä

Saariselkä (Inari)
Lutontie
99830 Saariselkä

Tankavaara (Sodankylä)
Tankavaarantie 11 B
99695 Tankavaara

Monet merkityt retket lähtevät juuri näiden pysäköintialueiden tuntumasta. Pienempiä pysäköintialueita on lisäksi eri puolilla puistoa ja kartta pysäköintialueineen on saatavilla Metsähallituksen Retkikartta.fi sivuilta.

Aukioloajat ja rajoitteet

Kansallispuistossa voi retkeillä läpi vuoden. Puisto on avoinna jokaisena päivänä ja tekemistä riittää jokaiseen vuodenaikaan. Talvella puistossa voi muun muassa hiihtää tai kelkkailla. Viranomaiset voivat tarvittaessa rajoittaa puistossa liikkumista hätätilanteiden aikana.

Reitit

Suuri kansallispuisto tarjoaa runsaasti merkittyjä reittejä niin kesäisiin, että talvisiin patikointiretkiin.

Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyy lisäksi todella paljon vaihtoehtoja riippuen siitä, oletko kokenut retkeilijä vai vasta-aloittelija.

Hyviä reittejä ovat muun muassa nämä alueen merkityt polut:

Aurorapolku

Lyhyt 2,1 kilometrin rengasreitti soveltuu käveltäväksi läpi vuoden. Reittiin menee noin tunti ja polku soveltuu myös lapsiperheille.

Aurorapolku lähtee Saariselältä.

Kiirunapolku

6 kilometrin rengasreitti on avoinna ympäri vuoden. Kulkuun menee reilut kaksi tuntia ja reitti on varsin helppo patikoida. Rengasreitti soveltuu hyvin esimerkiksi lapsiperheille.

Lähtöpisteenä toimii Kiilopään lähtöportti.

Rumakuru

Hieman haasteellisempi rengasreitti on puolestaan Rumakurun polku. 14 kilometrin mittainen reitti on mahdollista kiertää niin kävellen, että pyörällä kesäisin. Lisäksi talvella reittiä ylläpidetään murtomaahiihtolatuna. Kierrokseen menee noin reilut 4 tuntia.

Rumakurun reitti lähtee Saariselän lähtöportilta.

Urho Kekkosen kansallispuistossa on lisäksi merkittyjä vaellusreittejä pidempiin patikointiretkiin. Näihin kuuluvat muun muassa:

· Luirojärven vaellus – noin 70-80 kilometrin vaellusreitti on merkitsemätön, joten vaatii kartanlukutaitoa. Lähtöpisteenä on Kiilopään portti.
· Ruijanpolku – 35 kilometrin mittainen reitti on merkitty puisin tolpin. Reitiltä poikkeaminen on kiellettyä, sillä polku kulkee läpi Sompion luonnonpuiston. Reitti lähtee Sompiojärveltä.
· Kemihara-Korvatunturinmurusta – 20 kilometrin reitti suuntaansa on merkitty harmain ristiviitoin. Polku lähtee Kemihaaran pysäköintialueelta.

Palvelut

Kansallispuisto tarjoaa runsaiden reittien ja nähtävyyksien lisäksi hyvät palvelut takaamaan onnistunut vierailu puiston alueella.

Opastusta sekä asiakaspalvelua on saatavilla Urho Kekkosen kansallispuiston virallisesta palvelupisteestä. Palvelupiste Kiehisen osoite on: Kelotie 1, 99830 Saariselkä.

Opastusta on lisäksi mahdollista saada Inarin kunnan Saariselän matkailuneuvonnasta.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Aivan kansallispuiston läheisyydestä löytyy kauppoja, joista hankkia retkieväitä vaellusta varten. Kauppoja löytyy Saariselältä, Savukoskelta, Vuotsosta sekä Sodankylästä.

Itse puistossa on runsaasti mahdollisuuksia retkieväiden nauttimiseen sekä valmistamiseen. Kansallispuiston alueelta löytyy yhteensä kuusi päivätupaa sekä 27 laavua tai kotaa, joten mahdollisuuksia on runsaasti. Lisäksi reittien varsilla on yhteensä 74 tulentekopaikkaa. Rakenteiden sijainnit ovat hyvin merkittyinä ulkoilu- ja retkeilykarttoihin.

Alueella sijaitsevien lampien, purojen ja jokien vedet ovat pääsääntöisesti juomakelpoisia, mutta vesistöjä ei ole virallisesti tutkittu. Siksi juomaveden keittäminen on aina suositeltavaa. Kiehisen palvelupisteestä saa lisäksi juomavettä mukaan retkeilyyn.

Käymälät ja jätehuolto

Palvelupiste Kiehisestä löytyy jätehuoltoa sekä ohjeita roskattomaan retkeilyyn. Maastossa ei ole varsinaisia jätteiden keräyspisteitä, joten roskat tulee kantaa mukanaan pois puistoalueelta.

Kuivakäymälöitä löytyy tupien ja laavujen yhteydestä. Huomioi, että Auroran, Rumakurun, vanhan Rumakurun, Luulammen ja Rautalammen käymälät ovat imatankillisia, eikä niihin siten saa laittaa ruoantähteitä tai roskia.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Urho Kekkosen kansallispuistossa yöpyminen on mahdollista tulentekopaikkojen, laavujen sekä tupien läheisyydessä ilmaiseksi. Lisäksi syvemmällä puistossa saa vapaasti valita retkeilypaikan. Poikkeuksena ovat kuitenkin Paratiisikurun, Lumikurun sekä vanhojen rakennelmien ympäristö.

Puistosta löytyy telttailuun sopivien alueiden lisäksi yhteensä 37 tupaa ja kammia. Osa niistä on peräti 1930-luvulta lähtöisin, joten pääset nauttimaan todellisesta vanhanaikaisesta retkitunnelmasta. Tuvat ovat maksullisia ja niiden varustelu vaihtelee hieman tupakohtaisesti.

Lisäksi tuvissa yöpymisen kestoa rajoitetaan usein kahteen peräkkäiseen yöhön, mutta osassa on mahdollista yöpyä useampikin peräkkäinen yö.

Kansallispuistossa on tupien ja kammien lisäksi kolme vuokratupaa. Nämä ovat Tikkasen Vieriharju, Kuuselan kämppä sekä Suomen Ville.

Lisäksi lähiseudulta löytyy todella kattavasta erilaista majoitusta. Majoitusta on mahdollista löytyy muun muassa Saariselältä, Savukoskelta sekä Sodankylästä.

Lemmenjoen kansallispuisto

Lemmenjoen kansallispuisto

Kuva: Nemo bis / CC BY-SA

Lemmenjoen juuret virallisena kansallispuistona juontavat peräti 1953 vuoteen, jolloin puistosta tehtiin virallinen kansallispuisto. Alueen jylhät männiköt olivat säilyneet koskemattomana ja alueen luonto haluttiin säilyttää kaikkien saatavilla.

Retkeilijät ovat löytäneet komeat maisemat varsinkin viime vuosina ja onpa puisto valittu myös Suomen suosituimmaksi vaellusalueeksi vuosien saatossa.

Lemmenjoen nimi tulee saamenkielisestä sanasta Leammi, mikä suomeksi tarkoittaa lämmintä. Lemmenjoen historia on kauniiden luontomaisemien lisäksi täynnä kertomuksia kultakuumeesta, sillä alueella huuhdottiin aikoinaan kultaa. Konekaivanta alueella loppui vasta 2020.

Lemmenjoen kansallispuiston tunnuksena on ahma.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Yli 2 000 neliökilometrin kokoiseen puistoon voi tutustua hyvin monelta eri suunnalta ja alueelle kulkee päivittäin julkisia liikennevälineitä. Linja-autovuoroja kansallispuistoon saapuu muun muassa Rovaniemeltä, Utsjoelta, Karigasniemeltä sekä Näätämöstä.

Voit lisäksi saapua puistoon retkeilemään omalla autolla ja pysäköintialueet löytyvät:

Njurkulahden kylästä
Lemmenjoen kylätie 107
99870 Inari

Sallivaaran opastuspaikasta
Kittiläntie 7430
99870 Inari

Merkityt reitit lähtevät juuri näiltä paikoilta.

Aukioloajat ja rajoitteet

Lemmenjoen kansallispuistossa voi retkeillä jokaisena päivänä läpi vuoden. Hoidettuja reittejä on myös talvisin. Viranomaiset voivat tarvittaessa rajoittaa alueella liikkumista eri tilanteissa.

Reitit

Maastoa patikointiin Lemmenjoella riittää ja kokeneet eräkävijät voivat patikoida maastossa kartan avulla monin eri tavoin. Aloittelijoillekin riittää tutkittavaa, sillä Lemmenjoen kansallispuistossa on useita merkittyjä reittejä. Nämä ovat mukava valinta kun haluat tutustua alueen luontoon ja historiaan ohjatusti.

Tässä muutamia hyviä reittejä eri mittaisiin retkiin:

Lemmenjoen luontopolku

4,5 kilometrin rengasreitti vie noin kaksi tuntia sulan maan aikaan. Reitti on mahdollista kävellä tai pyöräillä ja reitin varrella on esimerkiksi tulentekopaikka eväsherkkujen valmistamiseen.

Reitti lähtee Njurgulahden kylän Metsähallituksen pysäköintipaikalta.

Joenkielisen kierros

16 kilometrin rengasreitti soveltuu hyvin päiväretken kohteeksi tai voit kiertää reitin osana pidempää vaellusta. Kaunis ja jylhä maasto soveltuu myös maastopyörällä ajattevaksi. Reitin varrella on kota sekä tulentekopaikka. Joenkielisen reitti on myös merkitsemätön hiihtolatu talvisin kuljettavaksi.

Joenkielisen kierros lähtee Metsähallituksen pysäköintialueelta Njurgulahden kylästä.

Palvelut

Lemmenjoen kansallispuistossa on jonkin verran palveluja, joiden ansiosta retkeily puistossa on helppoa ja turvallista.

Asiakaspalvelua sekä opastusta puiston eri reiteistä ja nähtävyyksistä saa Inarin kirkonkylällä olevasta Ylä-Lapin luontokeskuksesta ja Saamelaismuseosta. Keskuksen osoite on: Inarintie 46, 99870 Inari. Palveluista ja puistosta yleisesti lisää tietoa löydät täältä.

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Njurkulahdesta löytyy kaksi kahvila-ravintolaa, joissa voi ruokailun ohella hoitaa elintarvikehankintoja. Lisää kauppoja löytyy lisäksi Inarista.

Omien eväiden kanssa saapuminen puistoon on hyvä asia ja kansallispuistosta löytyy tulentekopaikkoja eväiden valmistamiseen. Merkittyjen reittien varrella on yhteensä 30 tulentekopaikkaa ja ne ovat merkitty retkeilykarttoihin.

Vesi on pääsääntöisesti juomakelpoista kaikkialla puistossa ja kesäisin juomavesi kannattaa keittää ennen juomista tai käyttöä.

Käymälät ja jätehuolto

Jäteastiat roskille löytyvät Njurkulahden pysäköintialueelta, mutta itse puistossa ei ole jätteen keräykseen tarkoitettuja astioita. Maatuvat jätteet voi jättää kuivakäymälöihin.

Kuivakäymälä löytyy Njurkulahdesta sekä alueen tuvista ja tulentekopaikoista.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Lemmenjoen kansallispuistossa on telttailuun soveltuvia alueita ja lisäksi syrjävyöhykkeillä saa leiriytyä vapaasti missä tahansa.

Alueelta löytyy lisäksi lukuisia autiotupia, joissa on mahdollista yöpyä yhdestä kahteen yötä. Autiotuvat löytyvät muun muassa:

· Paaraskan ja Uurrekarkian tunturien välistä Pokasta Lismaan vievän polun tuntumassa
· Sallivaaran poroerotuspaikan luoteispuolella
· Vaskolompolossa
· Kultasatamassa

Puistosta löytyy lisäksi vuokratupia, joita on mahdollista vuokrata omaan käyttöön. Varaukset voi tehdä Lemmenjoen Lomamajojen palvelunumerosta (016) 673 435.

Lähialueelta löytyy runsaasti myös muista yksityisiä loma-asuntoja sekä karavaanareille soveltuvia palveluita. Karavaanareilla soveltuvia palveluita löytyy muun muassa Njurkulahdesta, Menesjärveltä sekä Inarista.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

 

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on yksi Suomen vanhimpia kansallispuistoa, sillä puiston alkuperäinen osa perustettiin jo vuonna 1938. Pallas-Ounastunturin alueen luonnonsuojeluun tarkoitettu puisto hyväksyttiin jo vuoden 1928 valtiopäivillä, mutta laki jäi silloin vahvistamatta.

Vuonna 2005 puistoon lisättiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualue ja puiston uudeksi nimeksi tuli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Pinta-alaa puistolla on nykyisellään reilut 1 000 neliökilometriä ja kansallispuiston tunnuksena on kaunis pulmunen. Puiston alueet ovat toimineet suosittuna retkeilyalueena jo vuosikymmeniä ja esimerkiksi Pallastunturilla on urheiltu pitkään.

Urheilullisesta historiasta kertoo sekin että Suomen olympiatuli sytytettiin vuonna 1952 Pallastunturin Taivaskeron huipulla ja kuljetettiin sieltä Helsinkiin, yhdistäen tulen Ateenasta tuotuun olympiatuleen.

Kulkuyhteydet ja alueelle saapuminen

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Kolarin, Kittilän, Muonion ja Enontekiön välisellä alueella. Puistoon on mahdollista päästä julkisilla liikennevälineillä sekä tietenkin omalla autolla.

Julkiset kulkuneuvot kuljettavat Rovaniemeltä muun muassa Kittilään, Muonioon ja Hettaan. Kolarista on mahdollista lisäksi päästä Ylläkselle.

Omalla autolla liikkuvat löytyvät runsaasti reittejä puiston alueelle.

Merkityt reitit lähtevät usein luontokeskusten läheisyydestä, muun muassa näistä paikoista:

Luontokeskus Kellokas
Tunturintie 54
95970 Äkäslompolo

Pallastunturin luontokeskus
Pallastunturintie 557
99330 Pallastunturi

Tunturi-Lapin luontokeskus
Peuratie 15
99400 Enontekiö

Luontokeskusten yhteydestä löytyy pysäköintipaikat.

Aukioloajat ja rajoitteet

Puistoon voi tutustua läpi vuoden. Retket onnistuvat siis myös talvisin ja hoidettuja reittejä on jonkin verran esimerkiksi hiihtämiseen. Alueella liikkumista voidaan rajoittaa viranomaisten toimesta.

Reitit

Pallas-Yllästunturilta löytyy peräti 500 kilometriä merkittyä reittimaastoa. Reittien joukossa on sopivia polkuja niin lyhyisiin päiväretkiin, että muutaman päivän vaelluksiin. Reitit soveltuvat niin kesäisiin vaelluksiin, että talvisiin hiihtoretkiin. Lisäksi osa reiteistä soveltuu muun muassa maastopyöräilyyn.

Tässä muutama retkeilyreitti niin Hetasta, Pallakselta, että Ylläkseltä:

Pyhäjoen luontopolku

3,5 kilometrin mittainen luontopolku tutustuttaa kauniisiin tunturimaisemiin. Reitin kiertää muutamassa tunnissa ja maasto on varsin helppokulkuista. Reitti lähtee Pallaksentien pysäköintipaikalta ja reitille on hyvät viitoitukset.

Kesänkijärven latulenkki

Kesänkijärven alueella Ylläksellä on runsaasti reittejä niin kesäisiin, että talvisiin retkiin. 9 kilometrin mittainen latulenkki on mukava talvireitti tunturimaisemissa. Äkäshotellilta lähtevän lenkin aikana voi hiihtää myös jään päällä.

Pyhäkeron patikka

Pidempään vaellukseen voi lähteä esimerkiksi Pyhäkeron patikkaretkelle. Reilun 20 kilometrin mittainen vaellus lähtee veneen kyydistä Ounasjärven yli kauniisiin maisemiin. Vaellus on siis varsin monipuolinen elämys ja opastettu reitti on mukava kiertää muutamassa päivässä.

Palvelut

Suositun kansallispuiston palvelut takaavat onnistuneet retkeilyn alueella, olitpa liikkeellä sitten päiväretken tai vaelluksen merkeissä.

Opastusta tunturin saloihin ja reitteihin on saatavilla seuraavista asiakaspalvelupisteistä:

· Luontokeskus Kellokas Yllästunturilla
· Pallastunturin luontokeskuksesta
· Tunturi-Lapin luontokeskuksesta

Ruokailu ja ruoanlaitto mahdollisuudet

Kansallispuistoa ympäröivistä kylistä sekä matkailukeskuksista löytyy runsaasti kahviloita, ravintoloita sekä elintarvikekauppoja. Yksityisyrittäjien kahviloita ja ravintoloita löytyy lisäksi itse puistosta, muun muassa reittien alkupisteistä.

Kansallispuistossa on reittien varrella lisäksi tulentekopaikkoja, tupia ja kotarakennuksia, joissa on mahdollista valmistaa omia retkieväitä.

Tulentekopaikat löytyvät:

· Ullajärveltä Hetassa
· Rautujärvellä
· Sammalvaaran juurella Postitupajärven rannalla

Kodat ovat pitkin kansallispuistoa ja laavuja löytyy lisäksi Pyhäjärveltä ja Sarvijärveltä.

Tupien läheltä löytyy kaivoja, joista voi noutaa vettä. Lämpiminä kuukausina vesi on syytä keittää ennen juontia.

Käymälät ja jätehuolto

Jäteastioita löytyy varsin rajallisesti joiltakin kansallispuiston tuvilta. Ekopisteet löytyvät luontokeskuksista, joissa voit lajitella retkeilyn aikana syntyneet jätteet.

Lähes kaikkien laavujen, tupien ja tulentekopaikkojen yhteydestä löytyvät kuivakäymälät.

Yöpyminen alueella ja lähiseudulla

Pallas-Yllästunturin virkistysvyöhykkeellä on mahdollista leiriytyä ilmaiseksi tupien ja tulentekopaikkojen läheisyydessä olevilla leirintäalueilla. Erämaavyöhykkeellä telttapaikan saa valita vapaasti.

Alueelta löytyy lisäksi autiotupia noin 25 kappaletta. Niissä yöpyminen on ilmaista ja sallittua yhden tai kahden yön ajan. Hetta-Pallas-vaellusreitin varrelta löytyy lisäksi kolme etukäteen varattavaa tupaa. Kansallispuistossa on kaksi vuokratupaa. Ne sijaitsevat Keimiöjärvellä sekä Kesänkijärvellä.

Kansallispuistossa ei ole varsinaisia leirintäalueita matkailuautoja ja –vaunuja varten. Pysäköintialue löytyy kuitenkin Pallastunturin luontokeskuksen läheisyydestä. Lisäksi Hetassa, Muoniossa, Ylikyrössä, Äkäslömpölössä ja Ylläsjärvellä on palveluita asuntovaunuille ja –autoille.

Hotelleja ja muita majoituspalveluita löytyy lisäksi runsaasti kansallispuiston lähialueiden kylistä ja kunnista.

Matkailuvinkkejä kansallispuistoihin

Patikointi kansallispuistoissa

Suuntasitpa minne tahansa yllä olevista Suomen kansallispuistoista tai johonkin muuhun upeaan kansallispuistoon, on hyvä pitää mielessä muutamia vinkkejä, joiden avulla retki onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Alla olevien vinkkien avulla voit varmistaa turvallisen ja mukavan patikointiretken, olitpa liikkeellä päiväretkellä tai useamman päivän kestävällä reissulla.

1. Hanki kartta alueesta

Kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan kartta, varsinkin silloin kun lähdet pidemmällä vaellukselle.

Kansallispuistoista löytyy selkeästi merkittyjä reittejä, mutta kartta on silti olla hyvä mukana kaiken varalta.

Lyhyempien päiväretkien matkoille riittää usein esimerkiksi puhelimeen ladattava karttasovellus. Pidemmälle retkellä kannattaa kuitenkin tulostaa varsinainen kartta tai hakea kartta puiston asiakaspalvelusta.

2. Leiriydy ja valmista eväitä vain merkityillä alueilla

Mikäli aiot yöpyä kansallispuistossa, tee niin vain karttoihin merkityillä teltta-alueilla. Suurimmissa kansallispuistoissa saa joskus yöpyä vapaasti, mutta suurimmassa osassa puistoa telttailu on sallittua vain tietyillä alueilla.

Myös eväitä on paras valmistaa vain virallisilla tulentekopaikoilla. Tulen tekemistä rajoitetaan lisäksi todella kuivien kuukausien aikana metsäpalovaaran takia.

Varmista siis alueen rajoitukset ennen retkelle lähtöä esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen kotisivuilta.

Puistoissa on mahdollista hyödyntää pintavesien vettä, mutta lähes aina vesi kannattaa keittää tai desinfioida ennen sen juomista.

3. Kunnioita alueen luontoa ja eläimiä

Suomen kansallispuistot ovat täynnä kaunista luontoa ja eläimiä. Puistossa liikkuessa on tärkeä kunnioittaa molempia ja pitää huoli, ettet toiminnallasi aiheuta vahinkoja.

Roskat tulee kuljettaa aina pois puistosta tai hävittää ne jätteenkierrätyspisteissä, joita löytyy usein puistojen parkkipaikoilta sekä luontokeskusten yhteydessä.

Eläimien pesiä ei tule häiritä, eikä eläimiä muutenkaan kannata oman turvallisuuden takaamiseksi lähestyä.

Omien lemmikkieläinten tuominen puistoon on usein sallittua, mutta lemmikit tulee pitää kytkettynä.

4. Älä luota sokeasti matkapuhelimen toimintaan

Kun lähdet luontoon retkeilemään, on hyvä muistaa että matkapuhelinverkko ei välttämättä kata kaikkia alueita.

Puhelin on hyvä ladata ennen retkeä ja pidemmille matkoilla voi pakata esimerkiksi lisäakun matkaan. Matkapuhelimen toimintaan ei kuitenkaan kannata sokeasti luottaa, vaan reittisuunnitelmasta on hyvä kertoa perheelle ja läheisille ennen matkaa ihan kaiken varalta.

5. Kysy rohkeasti neuvoa kansallispuistojen neuvonnasta

Kansallispuistoissa retkeily on helppoa ja vaivatonta ja apua on saatavilla runsaasti.

Jokaisen puiston yhteydessä toimii usein erilaisia luontokeskuksia ja myös Metsähallituksesta saa runsaasti vinkkejä puistoihin ja niiden reitteihin.

Neuvot kannattaa ehdottomasti hyödyntää ennen retkeä. Näin takaat onnistuneen ja turvallisen vierailun kauniissa kansallismaisemissa.


Tutustu loma-asuntoihin

Pielusrinne
alk. 170 
Lue lisää
Tunnelmatupa
alk. 105 
Lue lisää
Käränkkä
alk. 160 
Lue lisää